Mitä on ”terveellinen ruoka”?

Keskustelua terveysveroista on taas käyty Keskustanuorten tehtyä kannanoton ”Mäkkäriverosta” ja Perussuomalaisten Nuorten esitettyä vastustuksensa kyseiselle ajatukselle.

Perussuomalaisten Nuorten kannanotossa nostimme esiin varoittavana esimerkkinä Tanskassa säädetyn rasvaveron, joka on johtanut tanskalaisten maidontuottajien tulojen vähentymiseen, kuluttajien hakiessa elintarvikkeensa Saksan puolelta.

Taloudellisten vaikutusten lisäksi elintarvikkeisiin suunnatut terveysverot ovat ongelmallisia myös siksi, että kysymykseen siitä mitä on terveellinen ruoka, ei ole aina yksiselitteistä vastausta.

Viime aikoina käyty karppaus-keskustelu on malliesimerkki siitä, kuinka erilaisia mielipiteitä voi asiantuntijoidenkin keskuudessa olla ravintokysymyksistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virallinen linja on suosittaa rasvan ja lihan käytön vähentämistä, kun taas ravintotieteen toisinajattelijat, kuten Antti Heikkilä ja Taija Somppi, suosittelevat vähähiilihydraattista ruokavaliota terveen elämän perustaksi.

Ravintotieteen voisi luulla olevan eksaktia tiedettä, mutta todellisuudessa eri ravintoaineiden terveellisyydestä on lukuisia ristiin meneviä tutkimuksia, joita voidaan vielä tulkita hyvin monella eri tavalla. Maallikon ei siis auta kuin kokeilla erilaisia ruokavalioita ja löytää oman kokemuksen kautta itselleen se sopivin.

Terveysverojen ajatus on sinänsä hyvä, sillä väärillä ruokatottumuksilla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille sekä myös merkittävä kansantaloudellinen merkitys, kun ajatellaan mitä esimerkiksi ylipainoisuuden ja diabeteksen lisääntyminen maksaa yhteiskunnalle.

Parasta on kuitenkin, että ihmisten annetaan itse löytää itselleen sopivin ruokavalio. Jos valtio alkaa tuputtaa ravintosuosituksia, jotka osoittautuvat vääriksi, mennään tässäkin asiassa ojasta allikkoon.