Pääkaupunkiseutu ja väestönkasvu

Länsimetro, Raide-Jokeri ja satojen tuhansien asuntojen tarve – pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvu on ennusteissa nopeaa ja infrastruktuurin rakennustahti on sen mukaista. Samaan aikaan kuitenkin saamme lukea uutisia siitä, kuinka suomalaisia syntyy ennätysvähän. Onkin aiheellista pohtia sitä, kenelle rakennamme pääkaupunkiseutua.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55 040 lasta, mikä on pienin lapsimäärä sitten 1860-luvun nälkävuosina. 14 860 hengen väestönkasvu perustuu täysin maahanmuuttoon ja vieraskielisen väestön määrän kasvuun, sillä suomenkielisiä kuolee tällä hetkellä enemmän kuin syntyy. Maahanmuuton osalta Tilastokeskuksen luvuissa eivät ole mukana turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittely on vielä kesken.

Pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä vieraskielisen väestön osuus on ollut noin 70 prosenttia. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen vuonna 2013 tekemän väestöennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista on vieraskielisiä 20 – 23 prosenttia. Ennusteen voidaan viimeaikaisen muuttoliikkeen kasvun myötä todeta jääneen auttamattomasti alakanttiin.

Vieraskielisen väestön kasvu on ollut merkittävää jo ennen viimeaikaista siirtolaisinvaasiota. Espoon kaupungin hiljattain julkaisemassa väestöennusteessa arvioidaan Helsingin seudun väestön kasvavan nopean skenaarion mukaan vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen.  Ennusteessa muuttovoitosta 80 prosenttia arvioidaan tulevan maahanmuuton myötä.

VTT:n vasta julkaiseman raportin mukaan Helsingin seudulle olisi rakennettava vuoteen 2040 mennessä konservatiivisen arvion mukaan 260 000 asuntoa. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon viimeaikaista turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Pääkaupunkiseudun asuntotarve ja työn alla olevat liikenneratkaisut, kuten Länsimetro ja Raide-Jokeri, perustuvat niin ikään skenaarioille väestönkasvusta, joka koostuu lähes yksinomaan maahanmuutosta.

Pääkaupunkiseudun kehityssuunnitelmista keskusteltaessa on väistämätöntä puhua samalla maahanmuuttopolitiikasta. Sekä asuntojen että liikenneratkaisujen tarve riippuu merkittävältä osaltaan siitä, minkälaisia ratkaisuja haluamme tehdä maahanmuuttopolitiikan suhteen? Tyydymmekö maltillisempaan väestökehitykseen vai haluammeko rakentaa pääkaupunkiseudusta monikulttuurista metropolia joka väistämättä alkaa väestöpohjaltaan muistuttaa enemmän ja enemmän Mogadishun ja Bagdadin risteytystä?

Simo Grönroos

toiminnanjohtaja

Suomen Perusta -ajatuspaja

 

29.1.2016