Muutama ajatus siirtolaisvyörystä

Eurooppaan suuntautuva siirtolaisvyöry on viimein saavuttanut Suomen. Vastaanottokeskuksia ilmestyy kuin sieniä sateella ja sisäministeriön korjatun arvion mukaan vuoden loppuun mennessä vuotuinen turvapaikanhakijoiden määrä nousee noin 15 000 hakijaan.

Siirtolaisten määrän kasvu on herättänyt myös yhteiskunnallista keskustelua. Seuraavassa muutama ajatus keskustelussa esiin nousseista näkemyksistä.

Tulijoiden määrään ei voi vaikuttaa?

Sisäministeri Orpo totesi viime viikolla, että turvapaikanhakijoiden määrään ei voi vaikuttaa. ”Olemme kansainvälisissä sopimuksissa mukana YK:n kautta ja EU:n jäseniä. Emme voi laittaa rajoja kiinni. On väärin väittää, että se on mahdollista.” uutisoi Verkkouutiset Orpon todenneen.

Tulijoiden määrän vähentämiseksi voidaan kuitenkin tehdä paljon. Muun muassa voidaan puuttua siirtolaisia houkutteleviin vetovoimatekijöihin, kuten maksettuihin tukiin. Esimerkiksi Tanskassa turvapaikanhakijoiden sosiaalitukia ollaan leikkaamassa rankasti ja Saksassa käydään keskustelua turvapaikanhakijoille maksettavan rahallisen tuen lopettamisesta.

On harmillista, että hallitusneuvotteluissa sisäministerin pesti ei osunut perussuomalaisille, sillä puolueen ministerit näyttävät ottaneet siirtolaisvyöryn torjumisen tosissaan. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä on aloittanut työn vetovoimatekijöiden karsimiseksi ja työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on aloittanut selvitykset siitä, mitä tukia voidaan karsia ilman, että syntyy ristiriitaa perustuslain kanssa.

Siitä on oikeasti meille hyötyä?

Helsingin Sanomien siteeraama valtionvarainministeri Alexander Stubb on todennut siirtolaisvyörystä seuraavaa: “Emme voi sulkea rajoja, vaan meidän pitää ajatella maahanmuuttoa inhimillisestä ja myös taloudellisesta näkökulmasta. Siitä on oikeasti meille hyötyä”.

Inhimillinen ja taloudellinen näkökulma eivät kuitenkaan ole ilmeisesti ristiriidassa toistensa kanssa, vaikka näin voisi kuvitella, sillä lopputuloksena valtionvarainministeri toteaa muuttajista olevan meille hyötyä. Asiasta voi olla montaakin mieltä.

”Syyrialaispakolaiset” tulevat maista, kuten Syyria, Somalia, Irak ja Afganistan ja ainakaan taloudellisessa mielessä ei näistä maista tulevien siirtolaisten vaikutus Suomen julkiselle taloudelle ole kovinkaan positiivinen. Suomen Perusta -ajatuspajan keväällä julkaisemasta tutkimuksesta Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot käy ilmi, että Lähi-Idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta tulevilla työikäisillä 20-62-vuotiailla muuttajilla on keskimäärin noin 10 000 euron vuotuinen negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle, kun lasketaan maksettujen verojen ja saatujen tukien ja käytettyjen palveluiden erotus.

Monikulttuuristuvalla yhteiskunnalla on toki muitakin vaikutuksia kuin taloudelliset vaikutukset. Mikäli valtionvarainministeri viittaa esimerkiksi monikulttuurisuuden aiheuttamaan yhteiskunnan jäsenten välisen luottamuksen vähenemiseen tai rikollisuuden lisääntymiseen, on tietenkin mielipidekysymys, ovatko nämä hyödyllisiä asioita.

Elintasoerot ja siirtolaisuus

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo otti perjantaina kantaa siirtolaiskeskusteluun ja kritisoi voimakkaasti ”elintasosurffailijoita”. Slunga-Poutsalon näkemykset herättivät Libera -ajatuspajan tutkimusjohtajan Heikki Pursiaisen puolustamaan surffareita toteamalla muun muassa että:

”Niin kauan kuin elintaso ja työn tuottavuus on Euroopassa valtavasti korkeampi kuin kehitysmaissa, ihmisiä tulee. Siihen eivät pikakäännytykset tai sosiaalitukien epäämiset auta. Ihmissalakuljetusta tulee myös olemaan niin kauan kuin sille on kysyntää.”

Pursiainen osuu samaan aikaan sekä asian ytimeen, että karkeasti huti. Pursiainen tuo kirjoituksessaan hyvin esiin länsimaiden ja kehittyvän maailman väliset elintasoerot selittävänä tekijänä, miksi niin moni hyppää surffilaudan päälle. Näkemykset tulijoiden motiiveista ovatkin sekä Slunga-Poutsalolla että Pursiaisella kovin samansuuntaiset, mutta toinen kritisoi ja toinen ymmärtää tulijoita.

Täytyy kuitenkin ymmärtää, että tulijoiden määrä ei ole heti loppumassa, vaikka kuinka monta miljoonaa surffaria Eurooppaan asutettaisiin. Tulijoiden määrä ei lopu, ennen kuin Euroopan elintaso on samalla tasolla kuin siirtolaisten lähtömaissa. Onkin siis pohdittava, olisiko rajavalvonta ja tiukka maahanmuuttopolitiikka sittenkin maahanmuuton kautta tapahtuvaa elintasoerojen tasausta järkevämpi keino lopettaa siirtolaisvyöry?

Simo Grönroos

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja

24.8.2015