Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Maahanmuuttoon ja väestöpolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä elintärkeitä kysymyksiä Suomelle, kuten myös muillekin länsimaille. Suomalaisten alhainen syntyvyys, kasvava maahanmuutto ja maahanmuuttajataustaisen väestön korkeampi syntyvyys luovat tilanteen, jossa Suomen väestö vaihtuu huolestuttavaa vauhtia. Kehitys on samanlainen myös monessa muussakin Euroopan valtiossa.

Kotimaisten kielten puhujien määrä on vähentynyt jo useampana vuotena ja koko maan väestönkasvu on perustunut jo useamman vuoden täysin vieraskielisen väestön kasvuun. Vieraskielisen väestön määrä ylitti vuonna 2014 ruotsinkielisten määrän ja tällä hetkellä Suomen väestöstä maahanmuuttajataustaisia on noin 400 000 ihmistä.

Pääkaupunkiseudun väestösta jo yli 15 prosenttia on tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia. Arvioiden mukaan vuonna 2030 lähes joka neljäs pääkaupunkiseudun asukas on maahanmuuttajataustainen. Esimerkiksi Espoon väestönkasvusta noin 80 prosenttia on vieraskielisen väestön kasvua.

Uusimpien väestöennusteiden mukaan maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu kiihtyminen jatkuu entistä nopeampana. Vuonna 2035 Espoon ja Vantaan väestöstä jo kolmannes on maahanmuuttajataustaisia, mikäli vallitsevan kehityksen annetaan jatkua.

Maahanmuutto ja julkinen talous

Maahanmuutosta puhutaan usein julkisen talouden rahoituksen pelastajana, mutta todellisuudessa vain harvan maahanmuuttajaryhmän edustajien vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on positiivinen. Erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien muuttavien vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on erittäin negatiivinen, sillä kyseisiltä alueilta muuttavat ihmiset käyttävät huomattavasti enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja, kuin maksavat veroja.

Sen sijaan, että maahanmuutosta olisi viisasten kiveä väestön ikääntymisen aiheuttamiin kuluihin, voi huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka helposti romuttamaa koko julkisen talouden rahoituksen.

Suomen Perusta -ajatuspajan tekemä tutkimus Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1: toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot osoittaa, että kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukosta ainoastaan Saksasta tulevat muuttajat maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Somaliasta ja Irakista tulevan työikäisen työikäisen henkilön keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle on taas noin 13 000- 14 000 euroa negatiivinen.

Luottamusyhteiskunnan ja turvallisuuden heikentyminen

Sosiaalinen pääoma, eli se miten paljon ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskuntaan, on perinteisesti ollut Suomessa erittäin vahvaa. Monikulttuurisuuden lisääntyminen rapauttaa tätä yhteiskunnassa vallitsevaa luottamusta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen yhteiskuntatieteilijän Robert Putnamin tutkimusten mukaan monikulttuurisuus muun muassa heikentää ihmisten luottamusta kanssaihmisiin, halua osallistua vapaaehtoistoimintaan ja antaa rahaa hyväntekeväisyyteen sekä heikentää yleisesti ihmisten kokemaa hyvinvointia.

Monikulttuurisuus luo turvattomuutta yhteiskuntaan sillä Lähi-Idästä ja Afrikasta muuttava väestö on huomattavasti yliedustettuna rikostilastoissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan kyseisiltä alueilta muuttavien ihmisten todennäköisyys syyllistyä esimerkiksi seksuaalirikoksiin on yli kymmenenkertainen kantaväestöön nähden ja noin kolmannes Suomessa tehdyistä raiskauksista on maahanmuuttajien tekemiä.

Pitemmällä tähtäimellä monikulttuuristuminen johtaa koko yhteiskunnan hajoamiseen. Esimerkiksi monet Lähi-Idän valtiot ovat esimerkkejä siitä, kuinka eri uskonnolliset ja etniset ryhmät, kuten sunni- ja shiamuslimit ja kurdit ja arabit, eivät kykene elämään yhdessä samassa yhteiskunnassa. Samankaltaiset ongelmat tulevat Eurooppaan maahanmuuton myötä ja monien Euroopan suurkaupunkien maahanmuuttajalähiöiden ongelmat ja lisääntynyt terrorismi antavat osviittaa siitä mitä tuleman pitää.

Väestönvaihdos

Laajamittaiset muuttoliikkeet johtavat ennen pitkään väestönvaihdokseen. Lähi-Idästä ja Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutukset tulevat olevaan ennen pitkää samanlaiset kuin esimerkiksi Euroopasta Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan suuntautuvalla muuttoliikkeellä on ollut. Alkuperäisasukkaat jäävät vähemmistöksi perinteisillä kotiseuduillaan.

Yksin Afrikan väkiluvun on ennustettu nelinkertaistuvan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä miljardista neljään miljardiin ihmiseen. Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä tulee käytännössä siis olemaan loputon, mikäli maahanmuuttopolitiikkaa ei muuteta. Pääkaupunkiseudun nopeat väestömuutokset osoittavat, että puhe väestönvaihdoksesta ei ole turhaa pelottelua.

Haluatko, että lapsesi tulee kuulumaan suomalaiseen vähemmistöön muualta tulleiden asuttamassa Suomessa?

Maahanmuuttoreformi

Maahanmuutto ei ole mikään luonnonilmiön, mihin ei voitaisi vaikuttaa poliittisin päätöksin. Jokainen maahanmuuttopolitiikan osa-alue voidaan muuttaa palvelemaan suomalaisen yhteiskunnan etua, jos tähän löytyy poliittista tahtoa. Seuraavilla kolmella linjamuutoksella saadaan maahanmuuttopolitiikka kestävämmälle pohjalle.

Humanitaarisesta maahanmuutosta humanitaariseen auttamiseen paikan päällä

Suomen tulee lopettaa humanitaarinen maahanmuutto kokonaan ja keskittää humanitaarinen auttaminen pakolaisleirien tukemiseen. Esimerkiksi brittiläiset kehitysmaatutkijat Paul Collier ja Alexander Betts ovat luoneet kirjassaan Refuge – Transforming a Broken Refuge System suuntaviivoja siihen, kuinka humanitaarisesta maahanmuutosta voitaisiin siirtyä paikan päällä tapahtuvaan humanitaariseen auttamiseen, joka olisi kaikkien osapuolien kannalta parempi järjestelmä.

Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen olisi win-win-tilanne, joka mahdollistaisi avun menemisen perille tehokkaasti ja tasapuolisesti, sekä se säästäisi Suomen humanitaarisen maahanmuuton tuomilta yhteiskunnallisilta ongelmilta.

Suomen Perusta -ajatuspajan aloitepaperissa Humanitaarisen auttamisen reformi on käsitelty aihetta tarkemmin.

Loppu halpatyövoiman maahanmuutolle

Ulkomaisen halpatyövoiman maahantulo heikentää suomalaisten työläisten palkkakehitystä sekä rasittaa julkista sektoria, sillä pieniä palkkoja joudutaan kompensoimaan erilaisin tuin verovaroista.

Poliittisessa keskustelussa monet puolueet vaativat matalapalkka-alojen ulkomaista maahanmuuttoa rajoittavan ”saatavuusharkinnan” poistamista. Suomen tulee kuitenkin päin vastoin lopettaa ulkomaisen halpatyövoiman tulo kokonaan, asettamalla EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevalle työperäiselle maahanmuutolle 3000 euroa / kk vähimmäistuloraja.

Lisää tietoa ulkomaisen halpatyövoiman maahantulon lopettamisesta löydät Suomen Perustan aloitepaperista Loppu halpatyövoiman maahantuonnille.

Maahanmuuttajien paluumuuttoa edistettävä tehottoman kotouttamisen sijaan

Suomi käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja maahanmuuttajien kotouttamiseen, mutta tulokset ovat heikot. Etenkin humanitaariset maahanmuuttajat ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan heikosti ja työllisyys on heikkoa ja julkisen talouden vaikutus negatiivinen vielä vuosikausia Suomessa asumisen jälkeen.

Suomen tulee lopettaa laajamittainen kotouttaminen ja keskittyä kotoutumisen kanssa epäonnistuneiden maahanmuuttajien osalta paluumuuton edistämiseen.

Maahanmuuttopolitiikan tulee olla tiukkaa ja kotoutuminen tulee olla lähtökohtaisesti muuttajan omalla vastuulla.