Kuka olen
Olen Simo Grönroos, Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja, filosofian tohtori, espoolainen kunnallispoliitikko ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen. Olen kunnallisten luottamustehtävien osalta kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja Espoon teknisen lautakunnan puheenjohtaja.
Olen ollut mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa koko ikäni. Jo koulussa maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät epäkohdat ja Euroopan Unionin uhka Suomen itsenäisyydelle herättivät kiinnostukseni yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Halusin oikeasti vaikuttaa tärkeänä näkemiini asioihin ja lähdin järjestötoimintaan mukaan jo kuusitoistavuotiaana, liittymällä Suomen Sisuun ja Suomalaisuuden liittoon – ja sillä tiellä olen edelleenkin.
Suomalaisilla, sekä jokaisella muullakin kansalla, on oikeus itsenäisyyteen ja oman kulttuurinsa suojelemiseen. Kansallisvaltiot ovat paras tae yhteiskuntarauhalle ja kansanvallan toteutumiselle. Olen ollut niin vuonna 2003 mielenosoituksissa vastustamassa Yhdysvaltojen invaasiota Irakiin kuin vuonna 2015 mielenosoituksissa vastustamassa irakilaisten invaasiota Suomeen.
Perussuomalaisten tapahtumiin olen osallistunut vuosituhannen taitteesta lähtien ja puolueen jäsen olen ollut yli viidentoista vuoden ajan. Toimin aikanaan myös aktiivisesti puolueen nuorisojärjestössä, jonka pääsihteeri olin vuosina 2009-2012. Vuosina 2013-2019 ja taas vuodesta 2021 alkaen olen toiminut Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtajana, ja olen ollut julkaisemassa eri rooleissa kymmeniä eri yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitteleviä kirjoja, raportteja ja tutkimuksia. Vuosina 2019-2021 toimin politiikan eturintamassa Perussuomalaisten puoluesihteerinä.
Toinen intohimoni yhteiskunnallisten asioiden rinnalla on historia, josta olen jo lapsesta asti ollut kiinnostunut. Historian tunteminen auttoi oli jo kouluaikoina tärkeässä roolissa poliittisessa aktivoitumisessani, sillä se auttoi ymmärtämään, että monikulttuurisuus ja laajamittaiset muuttoliikkeet olivat monien historian ja nykyhetken yhteiskunnallisen konfliktien tautalla. Suomen sodista lukeminen taas antoi ajattelemisen aihetta siitä, että menneiden sukupolvien raskain uhrauksin puolustamaa itsenäisyyttä ei tulisi antaa pois taistelutta.
Varsinkin ala-asteikäisenä luettu Yhdysvaltojen Intiaanisotia intiaanien näkökulmasta kuvannut Dee Brownin kirjoittama historiateos Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen jätti lähtemättömän vaikutuksen. Intiaanikansoille jääminen toisesta maanosasta tulleiden siirtolaisten jalkoihin oli katastrofi. Samanlainen kehitys on jo vuosikymmeniä ollut käynnissä Euroopassa, jonne Aasiasta ja Afrikasta tuleville siirtolaisvirroille ei näy loppua.
Opiskelin historiaa Helsingin yliopistossa, josta valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2010. Gradussani tutkin suomettumista ja tutkimukseni käsitteli lehtimiehenä ja kustantajana toiminutta Kauko Karetta, joka oli Kekkosen ajan tunnettuja toisinajattelijoita. Suomettumisen ajan itsesensuurilla ja nykyajan maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvällä poliittisella korrektiudella onkin runsaasti yhtymäkohtia. Jatkoin Kauko Kareen ja suomettumisen ajan toisinajattelijoiden tutkimista jatko-opintojen muodossa professori Juha Siltalan ohjauksessa ja väittelin aiheesta filosofian tohtoriksi kesällä 2023. Väitöskirjani Kauko Kare – Suomettumisen kriitikko on luettavissa verkossa.
Milloin työltä ja luottamustehtäviltä ehdin, niin vapaa-aikaa vietän mielelläni esimerkiksi lautapelejä pelatessa, pubivisoissa käydessä, pyörän selässä, teatterissa, museoissa tai vaikka Columboja katsellessa DVD:ltä. Viime aikoina myös rikoshistoria on ollut yksi kiinnostukseni kohteista (Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa tutustua esim. pohdintoihini Kyllikki Saaren tapauksesta tai Tulilahden murhamysteeristä).
Politiikassa tärkeimmät asiat mihin haluan puuttua liittyvät maahanmuuttoon, Suomen itsenäisyyteen, ihmisten toimeentuloon ja järkevään taloudenhoitoon.
Massamaahanmuutto uhkaa julkisen talouden kestävyyttä ja suomalaisten turvallisuutta. Tämän lisäksi laajamittaiset Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttoliikkeet ovat aiheuttamassa kansainvaellusten mittasuhteet saavia väestömuutoksia, joissa eurooppalaiset kantaväestöt ovat jäämässä alue alueelta vähemmistöksi omissa maissaan, jos vallitsevalle kehitykselle ei laiteta stoppia. Talouden osalta sekä kuntien että valtion tasolla tapahtuvalle yli varojen elämiselle ja velkaantumiselle täytyy saada loppu. Olemassa olevat resurssit tulee käyttää suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen – kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta tulee leikata.
