2 days ago
Käsiteltävänä oleva valtuustokysymys kotouttamisesta on sinänsä oleellinen, sillä Espoo on julistanut olevansa ”maan paras kotouttaja” ja kaupunki pyrkii samaan aikaan selvästi myös olemaan maan suurin kotouttaja, sillä se on kärkisijoilla maahanmuuttajataustaisen väestön kasvussa. Kaupungin väestöstä jo neljännes on maahanmuuttajataustaisia ja vieraskielisen väestön määrä kasvaa 6-8 tuhannella hengellä joka vuosi. Valtuustokysymyksessä kysytään, että onko kaupunki kerännyt tutkimustietoa kotoutumisesta ja onko tämän johdosta tehty toimenpiteitä? Tähän vastauksena kaupungin todetaan olevan mukana monenlaisissa aihetta käsittelevissä tutkimushankkeissa, joissa kerätään aiheeseen liittyvää tietoa. Hyvä näin, mutta siihen jätetään kuitenkin vastaamatta, että mitä kerätty data sitten kertoo kotoutumisen onnistumisesta – tai ehkä yleisluonteinen toteamus siitä, että vuosia jatkunut nopea vieraskielisen väestön kasvu haastaa kotoutumisen edistämisessä, kertoo oleellisen. Espoo-tarinassa ja kaupungin kotouttamisohjelmassa on esimerkiksi linjattu tavoite siitä, että ”maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimistulosten ero kantaväestöön puolitetaan valtuustokauden aikana oppimistuloksia nostamalla”. Miten tässä on onnistuttu? Hiljattain julkistettiin laaja selvitys koululaisten Pisa-tuloksista, josta jopa Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla: ”Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei edellytyksiä selviytyä yhteiskunnassa”. Maahanmuuttajatauisista oppilaista 61 %:lla todettiin olevan niin heikko lukutaito, ettei tämä tarjonnut riittäviä tietoja ja taitoja osallistua täysipainoisesti jatko-opintoihin ja työelämään.Matematiikan osalta lähes 60 prosentilla ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsista oli tutkimuksen mukaan heikko osaaminen ja toisen polven maahanmuuttajista heikko osaaminen oli yli 40 prosentilla siinä missä kantaväestöstä vain alle 20 prosenttia omasi heikon tason.Luonnontieteiden osalta heikko taso oli taas yli puolella ensimmäisen polven maahanmuuttajista ja yli kolmanneksella toisen polven maahanmuuttajista siinä missä kantaväestön osalta luku oli vain 15 %.Onko Espoossa jokin toisin, kun olemme linjanneet olevamme ”maan paras kotouttaja”? Miksi Espoon tuloksista ei mainita vastauksessa mitään? Luulen että siksi, että tulokset ovat yhtä huonot kuin muuallakin maassa. Toinen Espoon kotouttamisohjelmassa linjattu tavoite oli se, että ulkomaalaisten työttömyysaste laskee ja sen suhteellinen ero yleiseen työttömyysasteeseen puolitetaan. Vastauksessa ei oteta tähänkään tavoitteeseen kantaa, mutta syksyllä uutisoitu tieto siitä, että Espoon työttömistä 43 prosenttia on vieraskielisiä ei anna myöskään ymmärtää tavoitteiden onnistuneesta saavuttamisesta. Arvoisa puheenjohtaja, Espoo ei kykene kotouttamaan nykyisiäkään maahanmuuttajia, kuten vastauksessa valtuustokysymykseenkin myönnetään, joten ei ole realistista tavoitella maan parhaan kotouttajan titteliä ja jatkaa samalla maahanmuuttoon perustuvan nopean väestönkasvun tiellä.- - - Puheenvuoro maahanmuuttajien kotouttamista käsittelevästä valtuustokysymyksestä Espoon kaupunginvaltuustossa 20.1.2025
... See MoreSee Less
4 days ago
Rikoshistoriaa lauantaille. Kyllikki Saaren mysteeri - todennäköinen murhaaja löytynyt?
... See MoreSee Less
Kyllikki Saaren mysteeri – todennäköinen murhaaja löytynyt? | Uusi Suomi Vapaavuoro
Voiko vuosikymmeniä vanha rikosmysteeri ratketa ilman savuavaa asetta tai oikeudenkäyntiä? Saadaanko Kyllikki Saaren murhaa koskaan selville? Onko läpikolutusta aiheesta enää uutta sanottavaa?6 days ago
Onni Rostilan kanssa keskustelemassa Vähemmistöksi omassa maassaan? -julkaisun teemoista - kannattaa katsoa!
... See MoreSee Less
Vähemmistöksi omassa maassaan? Simo Grönroos | AOL #113
Tilaa kanava ja laita ilmoitukset päälle! Katso myös muut some-profiilini: FB, Twitter, IG ja TikTok (Onni Rostila/onnirostila)!Tässä jaksossa keskustelen Su...2 weeks ago
Suomessa ja maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi, että maahanmuutto ei vahvista vaan RASITTAA julkista taloutta. Mitä enemmän otamme maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta niin sitä enemmän julkiset menot kasvavat verotuloja nopeammin. Oheisella videolla keskustelua Suomessa ja maailmalla tehdyistä aihetta käsittelevistä tutkimuksista: www.youtube.com/watch?v=Vw-p2ZDiSisSuomen Perustan tutkimuksia aiheesta:www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/
... See MoreSee Less
2 weeks ago
Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia on tutkittu eri maissa, ja tulokset ovat erittäin samansuuntaisia: maahanmuutto tulee kalliiksi. Oheisella videolla tutkija Samuli Salminen allekirjoittanut keskustelelemme eri maissa tehdyistä maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsittelevistä tutkimuksista:youtu.be/Vw-p2ZDiSis?si=NbZql4RrANySkzet
... See MoreSee Less
Suomen Uutiset
Politiikkaa
Henkilöitä
Yhteystiedot
Simo Grönroos
Espoo
P. 050 321 1755
simo.gronroos@gmail.com
Espoo
P. 050 321 1755
simo.gronroos@gmail.com