Yhteydenotto

Simo Grönroos

2 days ago

Vuoden 1999 eduskuntavaalien alla annettiin yhteiskuntaopin tunnilla tehtäväksi ottaa selvää siitä, minkälaisia puolueita Suomesta löytyi sekä tehdä pieni esitelmä yhdestä näistä.

Nuoren miehen kiinnostus kohdistui heti puolueeseen, jonka vaalimainoksessa jäänsärkijät puskivat päättäväisesti läpi jään ja iskulauseena komeili teksti ”Suomalaisuus on voima”. Tämä oli ensimmäinen kohtaamiseni perussuomalaisten kanssa.

Perussuomalaiset oli vuonna 1999 uusi-vanha puolue. Uusi se oli siinä mielessä, että puolue oli vasta neljä vuotta vanha. Vanha se oli siinä mielessä, että liikkeellä oli vahvat juuret Suomen Maaseudun Puolueessa, joka oli perustettu jo 1950-luvulla.

Kun Perussuomalaisen edeltäjä perustettiin, jakoi globalisaatioon liittyvien kysymysten sijaan poliittista kenttää kysymykset, jotka liittyivät Urho Kekkoseen, Neuvostoliittoon ja kommunismiin. Kysymys Suomen idän politiikasta jakoi myös puolueita sisäisesti.

SDP:n enemmistö vastusti vielä tuolloin suomettumiseksi kehittyvää myöntyväisyyspolitiikkaa. Vuonna 1959 kekkosmieliset demarit lähtivät puolueesta ja perustivat Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton (TPSL). Ryhmälle satoi rahaa ja Neuvostoliitosta, mutta ilman kansan tukea ollut liike kuihtui ulkomaisesta rahoituksesta huolimatta nopeasti.

Kekkonen jakoi mielipiteitä myös Maalaisliitossa. Tuona samaisena vuonna kansanedustaja Veikko Vennamo lähti ovet paukkuen puolueesta ja perusti Suomen pientalonpoikain puolueen. Kekkoseen kriittisesti suhtautuneilla maalaisilla, duunareilla ja pienyrittäjillä oli nyt oma puolue.

Rahaa ei Vennamon puolueelle satanut ulkomailta eikä eturyhmiltä, joten Suomen Maaseudun Puolueeksi pian nimensä muuttaneen liikkeen alku oli taas hankala. Puolue kasvoi hitaasti, ennen kuin nousi merkittäväksi protestivoimaksi 1968 presidentinvaalien ja 1970 eduskuntavaalien aikoihin.

Kun SMP:n toiminta loppui, perustettiin toukokuussa 1995 Perussuomalaiset. Uusi liike piti ensimmäisen puoluekokouksensa saman vuoden marraskuussa Kokkolassa. Noista ajoista on nyt neljännesvuosisata.

Kahdenkymmenen viiden vuoden aikana olemme nousseet merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Olemme ainoana kriittisenä voimana vastustaneet niin holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, ideologista EU-politiikkaa kuin tavallisen suomalaisen asemaa polkevaa eturyhmäpolitiikkaa.

Isot laivat kääntyvät hitaasti. Myös Suomi-laivan ohjaaminen terveelle kurssille on ollut turhauttavan hidasta. Tulevat kuntavaalit ja seuraavat eduskuntavaalit ovat avainasemassa sen suhteen, että terve järki saataisiin viimein palautettua päätöksentekoon.

Vielä hetki sitten maahanmuuttoon ja globalisaatioon kriittisesti suhtautuneilla oli yhtä orpo olo, kuin Neuvostoliittoon nuivasti suhtautuneella oli Kekkosen Suomessa.

Perussuomalaiset on onnistunut antamaan äänen tälle hiljaiselle enemmistölle. Valtuustoissa, eduskunnassa, työpaikkojen kahvipöydissä ja sosiaalisessa mediassa toimiva kansanliikkeemme on onnistunut näyttämään tavallisille suomalaisille, että he eivät ole yksin.

Siitä on jo parikymmentä vuotta, kun törmäsin ensimmäisen kerran tuohon puolueen vaalijulisteeseen, jossa jäänmurtajat puskevat läpi jään. Nyt tuo sama juliste muistuttaa puoluetoimiston seinällä liikkeemme historiasta. Se muistuttaa siitä, kuinka puolue on jo 25 vuotta kulkenut läpi esteiden jäänmurtajan päättäväisyydellä ja jatkaa kulkuaan vastaisuudessakin.

_ _ _

Kolumni on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 5 / 2020
www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/uusi-ps-lehti-ilmestynyt-lue-nyt-verkossa-6/ ... See MoreSee Less

Photo