Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat Suomen ja Länsimaiden kohtalonkysymys. Suomalaisten alhainen syntyvyys, kasvava maahanmuutto ja maahanmuuttajataustaisen väestön korkeampi syntyvyys luovat tilanteen, jossa Suomen väestö vaihtuu huolestuttavaa vauhtia.

Kotimaisten kielten puhujien määrä on vähentynyt jo useampana vuotena ja koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun. Vieraskielisen väestön määrä ylitti vuonna 2014 ruotsinkielisten määrän ja tällä hetkellä Suomen väestöstä maahanmuuttajataustaisia on noin 6 prosenttia. Pääkaupunkiseudun väestösta noin 15 prosenttia on tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia ja arvioiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs pääkaupunkiseudun asukas on maahanmuuttajataustainen. Espoon väestönkasvusta noin 75 prosenttia on vieraskielisen väestön kasvua.

Viime aikainen kansainvaelluksen mittasuhteet saavuttanut muuttoliike on osoittanut, että muutokset voivat olla vielä ennusteitakin nopeampia.

Käynnissä oleva väestönvaihdos on katastrofi suomalaiselle yhteiskunnalle kaikilla mittareilla

– Lähi-idästä ja Afrikasta muuttavien ihmisten vaikutus julkiselle taloudelle on erittäin negatiivinen, sillä kyseisiltä alueilta muuttavat ihmiset käyttävät huomattavasti enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja, kuin maksavat veroja. Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista muuttaneiden työllisyysaste on hieman yli 20 prosenttia, kun se suomalaisilla lähentelee 70 prosenttia. Suomen Perusta -ajatuspajan tekemä tutkimus osoittaa, että kyseisistä maista muuttavan työikäisen henkilön keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle on noin 13 000- 14 000 euroa negatiivinen.

– Monikulttuurisuus hajottaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin kuuluneen kulttuurillisen ja etnisen yhtenäisyyden, joka on mahdollistanut yhteiskunnan vakauden ja luottamuksen ihmisten välillä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen yhteiskuntatieteilijän Robert Putnamin tutkimusten mukaan monikulttuurisuus heikentää ihmisten luottamusta kanssaihmisiin, halua osallistua vapaaehtoistoimintaan ja antaa rahaa hyväntekeväisyyteen sekä heikentää yleisesti ihmisten kokemaa hyvinvointia.

– Monikulttuurisuus luo turvattomuutta yhteiskuntaan sillä Lähi-Idästä ja Afrikasta muuttava väestö on huomattavasti yliedustettuna rikostilastoissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan kyseisiltä alueilta muuttavien ihmisten todennäköisyys syyllistyä esimerkiksi seksuaalirikoksiin on yli kymmenenkertainen kantaväestöön nähden ja noin kolmannes Suomessa tehdyistä raiskauksista on maahanmuuttajien tekemiä.

– Pitemmällä tähtäimellä monikulttuuristuminen johtaa koko yhteiskunnan hajoamiseen. Esimerkiksi monet Lähi-Idän valtiot ovat esimerkkejä siitä, kuinka eri uskonnolliset ja etniset ryhmät, kuten sunni- ja shiamuslimit ja kurdit ja arabit, eivät kykene elämään yhdessä samassa yhteiskunnassa. Samankaltaiset ongelmat tulevat Eurooppaan maahanmuuton myötä ja monien Euroopan suurkaupunkien maahanmuuttajalähiöiden ongelmat ja lisääntynyt terrorismi antavat osviittaa siitä mitä tuleman pitää.

– Laajamittaiset muuttoliikkeet johtavat ennen pitkään väestönvaihdokseen. Lähi-Idästä ja Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutukset tulevat olevaan ennen pitkää samanlaiset kuin esimerkiksi Euroopasta Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan suuntautuvalla muuttoliikkeellä on ollut. Alkuperäisasukkaat jäävät vähemmistöksi perinteisillä kotiseuduillaan. Haluatko, että lapsesi tulee kuulumaan suomalaiseen vähemmistöön muualta tulleiden asuttamassa Suomessa?

Mitä meidän tulee siis tehdä, jotta vallitseva kehitys saadaan pysäytettyä?

Valtiollisella tasolla Suomen tulee:

– Lopettaa humanitaarinen maahanmuutto kokonaan. Mikäli maailman hätää kärsiviä halutaan auttaa, tulee sen tapahtua humanitaarisena apuna kustannustehokkaasti lähellä kriisialueita.

Kuntatasolla Espoossa tulee:

– Luopua monikulttuurisuusajattelun edistämisestä ja pitää kiinni suomalaisista arvoista, perinteistä ja kulttuurista

–  Luopua Espoo on kasvava kaupunki -visiosta, sillä valtaosa väestönkasvusta koostuu vieraskielisen väestön kasvusta.

–  Lopettaa maahanmuuttajien oman kulttuurin- ja kielen tukeminen

– Maahanmuuttajien integroimiseen ja työllistämiseen tähtäävät toimet tulee muuttaa paluumuuttomahdollisuuksien kartoittamiseksi ja edistämiseksi

Lue lisää:

Tilastokeskus: Väestörakenne 2015 – Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin

Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste

Yle: ”Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän Suomessa”

Samuli Salminen: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous – Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot

Samuli Salminen: Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat työllistyneet heikosti – myös pitkällä aikavälillä

Optula: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

Simo Grönroos: Suomi ja Eurooppa kansainvaelluksen kohteena – pohdintaa muuttoliikkeen taloudellisista, sosiaalisista ja väestöllisistä vaikutuksista